• Michaela Ståhlberg

Uusi vuosi, kuka ohjaksissa?

Vuoden 8 päivä menossa nyt. Kaunis, luminen pakkaslauantai Etelä-Suomessa.

Vuosi 2021 olen kiteyttänyt sanoilla maaginen sekä intensiivinen. Se oli heräämisen ja uudelleensyntymisen vuosi minulle. Muutokset alkoivat vuonna 2020, mutta 2021 uusi maailma avautui minulle. Paljon kauniimpi ja upeampi maailma. Olen niin kiitollinen, että olen saanut nähdä sen.

Vuosi 2022 on toivon mukaan tasaisempi ja tasapainosempi. Kaikki on hyvin minulla. Minulla on terveitä lapsia, minulla on hyvin rempattu talo, minulla on mukava työpaikka, minulla on mieletön miesystävä ja näen jokaisessa päivässä niin paljon kauneutta. Ympärilläni on niin hyviä ja mielenkiintoisia tyyppejä ja sisäinen maailmani niin kiehtova. Tämä ei tietenkään millään tarkoita, etten näkisi tai tuntisi tummia pilviä ja synkkyyttä, mutta en jää jumiin niihin kauhean pitkäksi aikaa, annan niiden enimmäkseen tulla ja mennä.


Vuodelle 2022 olen kuitenkin laittanut pari askelmerkkiä. Rakkautta ❤. Haluan rakastaa. Ja silloin sanojen laajimmassa merkityksessä. Sitten on terveyttä, liikuntaa, luontoa sekä keskusteluita ja tapaamisia. Tärkeintä on kuitenkin yhteys itseen ja siinä auttaa tammikuussa Yoga with Adrienen MOVE - A 30 Day Yoga Journey. Ja sitten myös perehtyminen IFS:ään.

TRE -> IFS

2021 oli TRE:n vuosi. Valmistuin TRE ohjaajaksi ja sain purettua paljon jännityksiä ja traumoja kehostani. Tänä vuonna aion keskittyä Internal Family Systems terapiasuuntaukseen. Aion perehtyä siihen, koska se on mielestäni niin mahtava ja looginen ja selittävä työkalu. Salaisena unelmana minulla on, että voisin joskus käyttää sitä työkalua muiden ihmisten kanssa, ja antaa heille työkaluja omien mieltensä ymmärtämiseen ja mahdollisuuksien laajentumiseen.


Tässä alla vähän "leikkiä" ja esimakua siihen liittyen. Olen paljon pohtinut, mikä tukee muutosta ja tavoitteiden saavuttamista ja tämä mielikuva nousi tänään esille.


Hevosvaunukulkue

Kuvittele hevosvaunut. Hevosvaunuihin on kytketty monta hevosta, ehkä 10 - 20 kpl. Kulkueen tavoite on kulkea eteenpäin, ehkä matkustaa johonkin tiettyyn määräpäähän. Jokaisella hevosella kulkuessa on omat luonteenpiirteensä. Yksi on vaativa ja nopea, toinen vaatimaton ja hidas. Yksi haluaa mennä oikealle, toinen vasemmalle. Yksi on surullinen ja masentunut, kun taas toinen on innostunut ja iloinen. Yksi on pelokas ja herkkä, kun toinen on rohkea ja ylimielinen. Jne, jne.

Jotta tämä hevoskulkea pääsisi eteenpäin se vaatii vahvan ja lempeän ohjaajan. Joku, joka istuu vaunuissa, asettaa suunnan ja menee sitä kohti. Jos joku hevosista ohjaisi, se ei luultavasti veisi tavoitteeseen. Jos esimerkiksi hevonen, joka haluaa mennä ainoastaan oikealle ohjaisi, kulkue menisi ainoastaan ympyrää. Sama kävisi jos hevonen, joka haluaisi ainoastaan vasemmalle ohjaisi. Jos sekä oikealle, että vasemmalle menevät hevoset ohjaisivat samanaikaisesti, kulkue ei taas pääsisi eteenpäin. Jos taas vaativa, nopea osa ohjaisi, se ehkä vetäisi koko kulkuetta eteenpäin ja sitten se uupuisi jossain vaiheessa. Se tuntisi vihaa ja katkeruuttaa muiden laiskuudesta ja kulkueessa olisi aika negatiivinen ilmapiiri. Kun se uupuisi, kulkue pysähtyisi kokonaan.

Minä näe, että meissä jokaisessa on eriluonteisia "hevosia" sisällämme. Voidaan kutsua näitä osiksi. Emme ole ainoastaan yhtä asiaa, meissä on niin paljon, ja jokainen meistä on vähän kaikkea. Näillä osilla tai "hevosilla" on erilaiset tarinat ja ne ovat tulleet mukaamme eri elämänvaiheissa. Niillä on eri uskomuksia ja tunteita joiden pohjalta toimivat.

Haaste, erityisesti kun kulkee kohti jotain tavoitetta, on se, että emme välttämättä ole tietoisia kuka, eli mikä osa, istuu vaunuissa ohjaamassa kulkuetta. Yhtenä hetkenä se voi olla yksi, toisena toinen. Ja sitten kolmas ja neljäs ja taas se ensimmäinen.

Tällaisella ohjauksella, kulkue on aika kaoottinen. Matka on vaikea, kömpelö ja siinä tulee paljon sisäisi riitoja. Voi olla, että joku osa hylätään täysin, ja kuvitellan, että se ei olisi mukana kulkueessa ollenkaan. Se on kuitenkin siinä ja vaikuttaa kulkueeseen tiedostamatta.


Se mitä tämä kulkea siis tarvitsee on vahvan ja lempeän ohjaajan. Sellainen joka huomioi jokaisen hevosen/osan luonteenpiirrettä. Hyväksyy ja näkee jokaisen "kulkueessa". IFS-terapiassa tästä osasta käytetään nimitystä"Self"(=minuus). Se on meidän sisäinen ydin, se puhdas ydinolemus. Se, joka on muiden "osien" takana. Se, joka on avoin, hyväksyvä, utelias, myötätuntoinen, rauhallinen, rakastava ja kiinnostunut muista. Tätä osaa voisi myös kutsua esim. sisäiseksi vanhemmaksi.

Eikö kuulosta järkevältä? Me voimme itse ohjata itseämme, eikä olla osiemme, eli menneisyyden, ohjaamina. Ja tämä on niin siistiä! Pitää vain tunnistaa osat, ottaa vähän etäisyyttä niihin, kuunnella niitä, vapauttaa niitä niiden taakasta, saada niiden luottamus ja sitä mukaan vahvistaa "ydintä". Niin ainakin luulen. Mutta lisää siitä myöhemmin (toivon mukaan 😊).

0 comments

Recent Posts

See All